Mikä oikeasti muuttuu, kun löydät itselleen sopivantyön — ja pääset eroon väärältä tuntuvasta, loputtoman stressaavasta tai muutoin ahdistavaksi käyneestä työelämästäsi?
Vastaukseksi tarjotaan toisinaan superlatiiveja: suuri innostus, loppumaton energia, hyvästi iäksi ankeat maanantait. Superlatiivit ovat kuitenkin vähän epäuskottavia (ainakin minusta ne ovat), ja ehkei valtava innostus ole edes asia, jota työelämässäsi ensisijaisesti tavoittelet. Ehkä kaipaat pikemminkin vähemmän stressiä, enemmän mielenrauhaa tai sitä, että sinulla riittäisi elämässäsi virtaa muihinkin asioihin kuin työhön.
Innostuspuheen vastapainona kuulee toisinaan myös lannistuspuhetta. Kun haaveilee muutoksesta ja uskaltautuu puhumaan siitä ääneen, jostain löytyy aina joku kertomaan, ettei työnteko ”ole sen kummempaa missään” ja ”ettei töissä kuulukaan olla aina kivaa” :-(
Mielestäni sekä innostuspuhe että lannistuspuhe missaavat kuitenkin jotain olennaista. Siksi haluan kertoa tässä kirjoituksessa kolme asiaa, jotka aidosti muuttuvat, kun löydät itsellesi sopivamman työn (olettaen, että olet tällä hetkellä itsellesi epäsopivassa tai muista syistä turhan stressaavassa työssä). Kirjoituksen lopuksi kerron myös, miksi sopivalla työllä ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, onko töissä ”aina kivaa” tai onko työstään jatkuvasti innostunut — ja minkä kanssa sillä sen sijaan on tekemistä.
Toivon, että tämä kirjoitus antaa sinulle osaltaan rohkeutta ja toivoa lähteä viemään eteenpäin omaa muutostasi, mikäli koet, että työelämässäsi on sellaiselle tarvetta.
1. Voit alkaa tehdä taas asioita, joihin sinulla ei tällä hetkellä riitä energiaa
Väärässä työssä sinnittely ei ole kamalaa ainoastaan siksi, että työpäivät ovat ikäviä, stressaavia tai ahdistavia. Työstä angstailu ei nimittäin tietenkään lopu, kun työpäivä päättyy. Se jatkuu iltaisin ja viikonloppuisin (ja toisinaan öisinkin):
En jaksa tätä enää. Mitä pitäisi tehdä? Ehkä voisin vain vaihtaa työpaikkaa? Mutta mihin sitten menisin. Ja ehkä kaikkialla on yhtä kamalaa. Vai pitäisikö sittenkin vaan opetella olemaan stressaamatta? Enkä mietin tätä liikaa?
Ja niin edelleen, loputtomiin. (Jos olet parhaillaan tässä tilanteessa, tiedät varmasti, mitä tarkoitan.)
Stressaavan työn lisäksi myös angstailu vie voimia. Työpäivän jälkeen on ihan poikki, ei jaksa tehdä mitään, ei jaksa tavata itselleen tärkeitä ihmisiä — tai jos jaksaa, on heidän seurassaan poissaoleva tai ärtynyt. Eikä se ole mikään ihme, koska ihmisen pää vaan toimii niin: jos jokin asia elämässä kuormitaa ihan liikaa, etkä siksi palaudu kunnolla, rasittuneisuus ja kaikki siihen liittyvät lieveilmiöt, kuten murehtiminen, valuvat väkisin myös muualle elämään.
Kun löydät itsellesi sopivamman työn, tämä asia aidosti muuttuu. Voimat, jotka olet kuluttanut työangstailuun, vapautuvat muuhun käyttöön. Jaksat taas panostaa työn ulkopuoliseen elämääsi, jos se on se mitä haluat. Tai voit panostaa uuteen työelämääsi ja saada siinä aikaan vaikka mitä, jos se on se, mitä haluat.
Ja kun kohtaat elämässäsi harmeja (joko työssä tai vapaalla), selviät niistäkin helpommin, kun et ole jo valmiiksi ylikuormittunut. Tämä on tunteiden ja kokemuksen tasolla iso muutos.
2. Maanantain lähestyminen voi harmittaa, mutta se ei enää ahdista
Kun löydät itsellesi sopivamman työelämän, sunnuntai-illat ja lomien loppumiset lakkaavat ahdistamasta.
Viikonlopun tai loman loppuminen saattaa kyllä harmittaa, mutta se muistuttaa pikemminkin harmitusta, jollainen seuraa mukavien juhlien loppumisesta — kun pitää lähteä kotiin, vaikka olisi halunnut vielä jäädä. Ja harmitus ja ahdistus eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Jotkut kertovat, että ovat sopivan työn löydettyään alkaneet odottaa maanantaiaamuja suorastaan innolla. Ehkä sekin on joillekin tai aika-ajoin mahdollista, mutta jos se tuntuu omalla kohdallasi epäuskottavalta, sitä ei tarvitse edes ottaa tavoitteeksi. Kroonisen maanantaiahdistuksen vaihtuminen ajoittaiseksi maanantaiharmitukseksi on nimittäin jo yksinäänkin arkea mullistava asia.
3. Voit alkaa muuttua ihmiseksi, joka haluat olla
Ehkä tärkein muutos on kuitenkin tämä: Kun sinun ei tarvitse enää 8+ tuntia päivässä sulloutua itsellesi epäsopivaan muottiin, esittää olevasi kiinnostunut asioista joista et ole kiinnostunut, tai viettää aikaasi seurassa jonka arvoja et jaa, voit alkaa vähitellen muuttua ihmiseksi, joka oikeasti haluat olla.
Olemme sosiaalisia olentoja ja imemme itseemme koko ajan asioita ympäristöistä, joissa vietämme paljon aikaa — halusimmepa tai emme. Vaikka inhoaisimme työpaikkamme kulttuuria, arvoja ja meininkiä emmekä haluaisi olla osa niitä, ne vaikuttavat meihin silti.
Väärällä työllä ei ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa, onko töissä ”aina kivaa” vai ei, tai onko työstään jatkuvasti innostunut vai ei. Sen sijaan sillä on paljonkin tekemistä sen kanssa, millainen ihminen haluat olla ja millaista elämää haluat elää.
Jos inhoat työtäsi niin paljon, tai se stressaaa sinua niin paljon, että se vaikuttaa kielteisesti muuhunkin elämääsi, kannustankin sinua lämpimästi muutokseen. Muutoksen ei tarvitse aina olla ulkoisesti iso, koska joskus pienempikin ulkoinen muutos voi saada aikaan ison sisäisen muutoksen.