Autan sinua saamaan organisaatiosi tai tiimisi asiantuntijoista enemmän irti.

Mikä avuksi asiantuntijan liialliseen kriittisyyteen — osa 2: kriittisyyden taustalla voi olla taipumus tai kyky

Asiantuntijat ovat usein kriittisiä. Tekniikan alalla asiantuntijan kriittisyyttä myös siedetään — ehkä odotetaankin.

Joskus tekninen asiantuntijakin on kuitenkin ympäristöönsä liian kriittinen. Hän löytää kaikesta vikaa, tyrmää ideat ja latistaa tunnelman. Vaikka kritiikki olisi sisällöltään perusteltuakin, joko sen määrä tai ilmaisutapa tekee siitä raskasta ja epärakentavaa.

Miten asiantuntijan liiallista kriittisyyttä saisi lievennettyä, tai ainakin suunnattua rakentavammin?

Ratkaisun avaimet ovat erilaiset riippuen siitä, mitä kriittisyyden taustalta löytyy. Tämä kirjoitus on osa kolmiosaista sarjaa, jossa käyn läpi liiallisen kriittisyyden taustalla mahdollisesti olevia tekijöitä. Kerron myös, mistä päästä ongelmaa on kussakin tapauksessa toimivinta lähteä ratkomaan.

Sarjan kaikki osat ovat:

Kriittisyyden taustalla voi olla asiantuntijan oma taipumus tai kyky

Sarjan ensimmäisessä osassa kävin läpi sitä vaihtoehtoa, että kriittisyys ei johdu niinkään asiantuntijan ”kriitikon ominaisuuksista” vaan on pikemminkin tiimissä muodostunut rooli.

Kriittisyyden taustalla voi kuitenkin olla myös asiantuntijan oma ominaisuus. Tässä sarjan toisessa osassa käynkin läpi sitä vaihtoehtoa, että kriittisyyden taustalla on asiantuntijan oma taipumus, kyky tai pysyvämpi ammattirooli. Lopuksi kerron, mitä asiantuntijan liialliselta tuntuvaa kriittisyyttä kannattaa tällöin yrittää käsitellä.

Kriittisyyden taustalla voi olla taipumus havaita riskejä

Ihmiset eroavat sen suhteen, millaisen painoarvon riskien ja epäonnistumisen välttäminen heidän ajattelussaan ja toiminnassaan saa. Joitakin ei haittaa, jos rapatessa toisinaan roiskuu, kun taas toisille se voi olla kauhistus.

Niillä ihmisillä, joiden toiminnassa riskien välttäminen saa erityisen suuren painoarvon, on taipumusta kiinnittää huomiota siihen, mikä kaikki voi mennä pieleen — tai on ehkä jo menossa. Kyse ei ole oikeastaan kritiikistä vaan siitä, että henkilö havaitsee helposti riskejä ja vaaran paikkoja ja pitää niiden huomiointia tärkeänä. Muiden näkökulmasta tällainen korostunut riskitietoisuus voi kuitenkin näyttäytyä kriittisyytenä, negatiivisuutena tai yleisen muutosvastaisuutena — erityisesti silloin, jos muut eivät jaa samaa ajattelutapaa vaan olisivat valmiita etenemään huolettomammin.

Riskitietoisuuden lisäksi esimerkiksi taipumus kiinnittää huomiota yksityiskohtiin (tarkkuus) voi näyttäytyä muille kriittisyytenä. Tällöinkään kyse ei ole pohjimmiltaan kritiikistä vaan huomion kiinnittämisestä eri asioihin. Laveammalla pensselillä maalaavien mielestä tällainen henkilö voi kuitenkin olla ärsyttävä: hän löytää vikaa kaikesta, koska tarttuu mitättömiin pikkuseikkoihin tai puuttuu asioihin, joita on projektin tässä vaiheessa ennenaikaista miettiä.

Pysyvämmän taipumuksen voi tunnistaa siitä, että toimintatapa ei rajoitu työpaikalle tai ammattirooliin. Tällainen henkilö on todennäköisesti keskimääräistä varovaisempi, harkitsevampi tai tarkempi myös muussa elämässään.

Kriittisyyden taustalla voi olla kyky tunnistaa realiteetteja

Pysyvämmän taipumuksen lisäksi kriittisyyden taustalla voi olla myös henkilön kyky tunnistaa realiteetteja ja riskejä.

Tällainen henkilö ei ole välttämättä yleisesti riskejä karttava, harkitseva tai tarkka. Sen sijaan hänellä saattaa olla muista poikkeava tausta — esimerkiksi erilainen koulutus tai ammattikokemus — joka auttaa häntä huomaamaan asioita, joita muut eivät näe tai osaa pitää oleellisina.

Esimerkiksi koko ikänsä suunnittelua tehneessä tiimissä ns. tekijätaustainen henkilö voi jatkuvasti huomata käytettävyyteen liittyviä riskejä, joita muut eivät näe tai pidä tärkeinä. Vastaavasti ylätason kehitysprojekteissa joku käytännön suunnittelu- tai asiakastyötä tehnyt voi huomata suunnitelmissa ongelmia, joita koko työuransa kehitysasioiden parissa puuhanneet eivät huomaa.

Tässäkään tapauksessa kyse ei ole niinkään kritiikistä vaan siitä, että henkilö katsoo asioita toisesta näkökulmasta ja näkee siksi eri asioita. Muut voivat kuitenkin pitää kommentteja kritiikkinä omalle tekemiselleen ja esteenä asioiden sujuvalle etenemiselle.

Kriittisyys voi olla opittu tapa — ehkä jopa pysyvämpi ammattirooli

Huomion kiinnittäminen riskeihin ja siihen, mikä ei toimi, voi olla myös opittu tapa.

Kriittisyys kuuluu vahvasti asiantuntijakulttuuriin. Kriittisyyttä pidetään asiantuntijapiireissä fiksuutena, ja muut asiantuntijat odottavat asiantuntijalta ennemmin kriittistä ja epäilevää kuin ”naiivin innostunutta” suhtautumistapaa. Ollessaan kriittinen asiantuntija täyttääkin rooliinsa kuuluvia odotuksia. Moni nuori asiantuntija myös oppii yleiskriittisen tyylin kokeneemmilta kollegoiltaan.

Kriittisyydestä on voinut tulla osa asiantuntijan ammattiroolia ja jopa ammatti-identiteettiä. Kyseessä on tällöin laajempi rooli kuin vain omassa tiimissä muodostunut rooli. Kriittisen asiantuntijaidentiteetin laajasti omaksunut henkilö toimii samantyyppisesti kaikissa ammatillisissa tilanteissa, myös oman tiiminsä ja työyhteisönsä ulkopuolella. Hän on kriittinen myös asiakkaiden kanssa toimiessaan, ja hän on todennäköisesti ollut kriittinen myös aiemmilla työpaikoillaan.

Kriitikon ammatti-identiteetin omaksunut ei kuitenkaan välttämättä ole kriittinen ammattiroolinsa ulkopuolella — esimerkiksi perheensä, ystäviensä tai vapaa-ajan harrastustensa parissa.

Mikä avuksi, jos liiallisen kriittisyyden taustalla on asiantuntijan ominaisuus?

Jos liialliselta tuntuvan kriittisyyden taustalla on asiantuntijan taipumus, kyky tai laajempi ammattirooli, kriittisyyden varsinaisiin syihin vaikuttaminen voi olla vaikeaa. Ratkaisun avaimet löytyvätkin todennäköisesti siitä, miten ja milloin kriittiset näkemykset esitetään.

Jos kriittisyys on esitystavaltaan epärakentavaa, kyse on yhteisistä pelisäännöistä ja niiden noudattamisesta: miten muille on asiallista viestiä, mikä on rakentavaa ja hyödyllistä, ja mikä vain rikkoo. Kritiikin esittämisen tapoja voi opetella — ja joskus niitä on myös syytä opetella. Kritiikin esittäjä hyötyy tästä myös itse, koska rakentavasti esittämällä näkemyksensä saa paremmin läpi.

Jos yhden henkilön jatkuva kriittisyys häiritsee ja ärsyttää, vaikka kritiikkiä ei esitetä epärakentavasti, kriittiselle pohdinnalle voi varata oman aikansa ja paikkansa. Kun ongelmien ja riskien käsittelyyn on buukattu omat ajankohtansa (jolloin niitä myös käsitellään kunnolla!), tämä saattaa vähentää kriittisen asiantuntijan tarvetta tuoda kritiikkiään esille jatkuvasti. Tiimissä voidaan myös sopia, että muissa tilanteissa esiin tulleiden kriittisten näkemysten käsittely säästetään ainakin osin ennalta määrättyyn ajankohtaan, eikä ongelmia ja pieleen menemisiä ole tarpeen puida jatkuvasti.

On myös hyvä varmistaa, ettei kyse ole muun tiimin tai tiimiläisten haluttomuudesta sietää kriittisempiä näkökohtia. Vaikka kritiikki voi olla ärsyttävää ja latistaa joidenkin mielestä tunnelmaa, se on kuitenkin tiettyyn rajaan asti tarpeellista. Mikäli kriittisyys kohdistuu ensi sijassa asioihin — eikä ole muuttunut turhautuneeksi yleiskriittisyydeksi — se edistää tiimin kykyä tuottaa hyviä, monipuolisia ja toimivia ratkaisuja.

Esimiehen onkin syytä huolehtia, että erilaiset näkemykset ja ihmiset voivat tiimissä tulla ja kokea tulevansa kuulluiksi. Tämä ehkäisee myös kritiikin kärjistymistä tai muuttumista yleiskriittisyydeksi.

Kriitikon taipumukset voivat johtaa kriitikon rooliin

Kriitikon taipumukset tai kyvyt voivat johtaa tiimissä kriitikon rooliin, jolloin alun perin neutraali ominaisuus voi ylikorostua ja muuttua häiritseväksi. Tätä on hyvä varoa.

Hovikriitikon roolin muodostumista voi yrittää estää esimerkiksi huolehtimalla, ettei kriittinen asiantuntija ole tiimissä ainoa, joka esittää kriittisempiä kommentteja. Samoin on hyvä pyrkiä saamaan kriittisestä asiantuntijasta esiin myös muita kuin kriittisiä näkemyksiä (yleensä hänessä on muitakin puolia!). Näin hänen roolinsa tiimissä ei kapeudu pelkäksi kriitikoksi.

Lisää tietoa ja vinkkejä tiimissä muodostuvan kriitikon roolin syntymiseen ja välttämiseen löydät kirjoitussarjan ensimmäisestä osasta.


Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista:

PS. Nyt kun olet täällä... Liity postituslistalleni, niin saat uusimmat kirjoitukset ja muuta hyödyllistä tietoa suoraan sähköpostiisi kerran kuussa.

 

Loading