Autan sinua saamaan organisaatiosi tai tiimisi asiantuntijoista enemmän irti.

Mikä avuksi asiantuntijan liialliseen kriittisyyteen — osa 3: kriittisyys voi palvella ulkopuolista tarkoitusta

Asiantuntijat ovat usein kriittisiä. Tekniikan alalla asiantuntijan kriittisyyttä myös siedetään — ehkä odotetaankin.

Joskus tekninen asiantuntijakin on kuitenkin ympäristöönsä liian kriittinen. Hän löytää kaikesta vikaa, tyrmää ideat ja latistaa tunnelman. Vaikka kritiikki olisi sisällöltään perusteltuakin, joko sen määrä tai ilmaisutapa tekee siitä raskasta ja epärakentavaa.

Miten asiantuntijan liiallista kriittisyyttä saisi lievennettyä, tai ainakin suunnattua rakentavammin?

Ratkaisun avaimet ovat erilaiset riippuen siitä, mitä kriittisyyden taustalta löytyy. Tämä kirjoitus on osa kolmiosaista sarjaa, jossa käyn läpi liiallisen kriittisyyden taustalla mahdollisesti olevia tekijöitä. Kerron myös, mistä päästä ongelmaa on kussakin tapauksessa toimivinta lähteä ratkomaan.

Sarjan kaikki osat ovat:

Kriittisyys voi palvella jotakin ulkopuolista tarkoitusta

Joskus asiantuntijan liiallisessa kriittisyydessä ei ole lainkaan kyse siitä, mitä kritiikki näennäisesti koskee. Sen sijaan kriittisyys voi palvella jotakin ulkopuolista tarkoitusta.

Tällaisen kritiikin voi tunnistaa esimerkiksi siitä, ettei kritiikin kohteeseen tehdyillä parannuksilla ole juurikaan vaikutusta kritiikin määrään tai laatuun. Tehtiinpä mitä vain, asiantuntija on edelleen yhtä tyytymätön asioiden tilaan — tai löytää kritiikilleen välittömästi uuden kohteen. Kritiikki voi myös tuntua ylimitoitetulta siihen nähden, mitä se nimellisesti koskee. Ikään kuin kyse olisi jostain muusta.

Esittelen seuraavassa tyypillisimpiä ulkopuolisia syitä, joita kriittisyyden taustalta voi löytyä. Kirjoituksen lopuksi kerron, miten kriittisyyden määrään, laatuun tai seurauksiin voi vaikuttaa siinä tapauksessa, että kritiikki palvelee ulkopuolista tarkoitusta.

Kriittisyyden taustalla voi olla osaamattomuutta, epävarmuutta tai kuormittuneisuutta

Kriittisyys voi olla asiantuntijan keino vältellä asioita, joiden edessä hän tuntee epävarmuutta tai jotka hän kokee itselleen liian raskaiksi.

Jos asiantuntijalle on tärkeää ylläpitää itsestään pätevää vaikutelmaa, hän voi esimerkiksi kritisoida voimakkaasti hankkeita, joissa hän joutuisi oman osaamisalueensa ulkopuolelle. Mikä tahansa omaan työhön tai työtapoihin kohdistuva muutos voi herättää epävarmuutta tai pelkoa oman statuksen laskusta. Asiantuntija voi pelätä, ettei hän opi uusia temppuja riittävän nopeasti ja että muut ajavat hänen ohitseen.

Yhtä hyvin kyse voi olla käytännöllisemmistä ongelmista, kuten kiireestä tai työkuormasta. Asiantuntijan nykyisissäkin töissä on hänen mielestään liikaa. Asiat, jotka vaatisivat uuden opettelua tai muuten lisäisivät omaa kuormaa, on siksi syytä torpata nopeasti. Asiantuntija on saattanut tuoda huoltaan liiallisesta työmäärästä esiin suoraan, mutta tällä ei ehkä ole ollut toivottua vaikutusta. Yleiskritiikki kaikkia omaa kuormitusta potentiaalisesti lisääviä asioita kohtaan saattaa tällöin ajaa samaa asiaa — usein tehokkaamminkin.

Kriittisyyden taustalla voi olla epäluottamusta tai laajempaa turhautumista

Asiantuntijan liialliselta tuntuvan kriittisyyden taustalta voi löytyä myös epäluottamusta tai yleistä turhautumista. Se voi kohdistua esimieheen, työkavereihin, yritykseen — joskus jopa koko toimialaan.

Asiantuntija voi epäillä muiden motiiveja. Tällöin hän ajattelee, että näennäisesti viattomienkin ehdotusten taustalla on jokin ehdottajan oma agenda, jota ei vain sanota ääneen. Siksi ehdotuksiin on syytä suhtautua epäluuloisesti. Epäluottamus voi kohdistua myös muiden osaamiseen tai ymmärrykseen. Asiantuntija voi esimerkiksi ajatella, ettei yrityksen johto tai oma esimies ole tehtäviensä tasalla vaan ajaa (asiantuntijan mielestä) vääriä asioita.

Epäluottamus tai turhautuminen voi pohjautua asiantuntijan kokemuksiin. Asiantuntijan näkemysten ohittaminen jatkuvasti perustelematta, aiemmat YT-neuvottelut tai joskus tapahtunut agendojen pimittäminen on voinut rapauttaa luottamuksen. Osa kokemuksista on voinut syntyä jo aiemmin työuralla.

Jos epäluottamus on riittävän suurta, se voi saada ihmisen suhtautumaan epäilyksellä kaikkeen, mitä epäluottamuksen kohde esittää. Tämä voi näkyä kaiken lähtökohtaisena kritisoimisena — usein jo ennen kuin koko asiaan on ehditty tutustua.

Kriittisyyden taustalla voi olla kriitikon oma agenda

Kriittisyys voi luonnollisesti olla myös asiantuntijan keino ajaa jotakin omaa agendaansa.

Viattomimmillaan kyse voi olla asiantuntijan erilaisesta käsityksestä siitä, mihin yrityksen olisi tärkeää panostaa. Tai asiantuntija voi pyrkiä suojelemaan omaa lempihankettaan tai sellaisia työtehtäviään, jotka ovat hänelle esimerkiksi oman oppimisen tai urakehityksen kannalta tärkeitä.

Joskus kyse voi olla myös vallankäytöstä tai organisaation sisäisestä pelistä, johon asiantuntija on lähtenyt mukaan — tietoisesti tai tarkoittamattaan.

Mikä avuksi, jos liiallisen kriittisyys palvelee jotakin ulkopuolista tarkoitusta?

Jos kriittisyyden taustalla on jokin ulkopuolinen syy, kritiikin näennäisen kohteen käsittely tai korjaaminen ei ratkaise ongelmaa — kuten moni asiaa kokeillut hyvin tietää. Ratkaisun avaimet ovatkin taustalla olevien syiden tunnistamisessa ja niihin tarttumisessa:

Mistä oikeastaan on kyse?

Jos kyse on jostakin käytännöllisestä, kuten ajan puutteesta tai osaamattomuudesta, myös korjausliike on käytännöllinen: esimerkiksi tehtävien priorisointi, resurssien lisääminen tai osaamisen vahvistaminen. Jos kyse on epävarmuudesta tai statuksen menettämisen pelosta, kriittisyyttä voi usein lieventää, jos asiantuntijan arvokkuuden tunnetta pystyy tukemaan muilla keinoin (kirjoitan tästä myöhemmin enemmän). Ja jos kyse on epäluottamuksesta, asiaa olisi hyvä päästä käsittelemään suoraan — tarvittaessa vaikka sovittelun keinoin — sen sijaan, että ongelma ilmenee jatkuvasti rivien välistä.

Aina tämä ei kuitenkaan riitä tai auta. Syy ei ehkä selviä. Tai kriittisyyden taustalla olevat asiat voivat olla sellaisia, että niitä on vaikea ratkaista. (Esimerkiksi asiantuntijan turhautuminen koko yrityksen toimintaan voi olla tällainen asia.)

Yksi mahdollisuus onkin suhtautua kritiikkiin käytännölliseltä pohjalta, ikään kuin kritiikki koskisi sitä mitä se näennäisesti vaikuttaa koskevan — siitä huolimatta, että taustalla on ehkä jotakin muuta. Kritiikin näennäiset aiheet on hyvä käsitellä asianmukaisesti, mutta niihin ei tarvitse jäädä vellomaan. Kriittisyyden mahdollisiin epärakentaviin puoliin kannattaa puuttua jämäkästi yhteisten pelisääntöjen avulla. Olen kirjoittanut tästä enemmän sarjan edellisessä osassa.

Käytännöllinen lähestymistapa ei auta ratkaisemaan koko ongelmaa. Sen avulla voi kuitenkin huolehtia, että kaikilla tiimissä säilyy riittävä rauha edistää asioita, joiden vuoksi tiimi on ylipäätään olemassa.


Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista:

PS. Nyt kun olet täällä... Liity postituslistalleni, niin saat uusimmat kirjoitukset ja muuta hyödyllistä tietoa suoraan sähköpostiisi kerran kuussa.

 

Loading