Autan sinua saamaan organisaatiosi tai tiimisi asiantuntijoista enemmän irti.

Miksi asiantuntijoiden osaamista on niin vaikea siirtää?

Haluaisitko saada yrityksesi kokeneiden asiantuntijoiden osaamista siirrettyä tehokkaasti nuoremmille?

Ehkä yrityksesi kärkiasiantuntija on eläköitymässä, tai pelkäät kokeneen asiantuntijan siirtyvän jossain vaiheessa kilpailijan leipiin?

Jotta asiantuntemuksen siirtämiseen tähtäävillä hankkeilla olisi paremmat edellytykset onnistua, on hyvä ymmärtää, mitä asiantuntijan osaaminen oikeastaan on, ja miksi sen siirtäminen on niin vaikeaa. Tämä kirjoitus sisältää vastaukset molempiin kysymyksiin.

Jos sinulla on kiire etkä erityisesti pidä teoriasta, voit siirtyä suoraan toiseen kirjoitukseeni siitä, miten kokeneen asiantuntijan osaamista voi (vaikeuksista huolimatta) siirtää. Jos sinulla kuitenkin on hetki aikaa, suosittelen aloittamaan tästä kirjoituksesta.

Mitä asiantuntijan osaaminen pohjimmiltaan on?

Asiantuntijan osaaminen on pohjimmiltaan yhdistelmä pitkälle automatisoitunutta tiedonkäsittelyä ja monipuolisten ongelmanratkaisustrategioiden joustavaa käyttöä. Sen voikin ajatella perustuvan seuraaviin kolmeen tekijään:

Asiantuntija havaitsee asioita yksityiskohtien sijaan mielekkäinä kokonaisuuksina

Kun asiantuntija saa eteensä jonkin oman alansa ongelman, hänen ei tarvitse lähteä tutkimaan sitä yksityiskohta kerrallaan — kuten aloittelija joutuisi tekemään. Sen sijaan asiantuntijalla on kyky hahmottaa asia tai tilanne nopeasti mielekkäinä kokonaisuuksina.

Yksityiskohtien sijaan asiantuntija havaitseekin kaavoja: toisiinsa liittyviä asioita, toistuvia ilmiöitä, syy-seuraussuhteita:

Mikä osa kokonaisuudessa liittyy mihinkin? Mistä nykyhetki on seurausta? Mitä todennäköisesti tapahtuu seuraavaksi?

Asiantuntija käyttää monipuolisia strategioita

Aloittelija joutuu tukeutumaan ongelmia ratkaistessaan hänelle opetettuihin malleihin (”tee ensin näin ja sitten noin”). Reaalimaailman monimutkaisissa ongelmissa jäykät ratkaisumallit eivät kuitenkaan toimi kovin hyvin.

Asiantuntijalla sitä vastoin on käytössään joustava arsenaali erilaisia strategioita, jotka ovat yhdistelmä koulukirjaesimerkeistä poimittua, muilta opittua ja ajan myötä itse kehitettyä.

Asiantuntijalla on myös taito huomata, mikäli aluksi valittu etenemistapa on johtamassa umpikujaan tai ei muuten toimi. Näin asiantuntija voi tarvittaessa vaihtaa strategiansa toimivampaan kesken ongelmanratkaisun.

Kaikki edellä mainittu tapahtuu pitkälle automaattisesti

Kokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottaminen sekä joustava strategioiden käyttö tapahtuu pitkälle automaattisesti, tiedostamatta. Asiantuntemuksen ydin onkin omaan asiantuntemusaiheeseen liittyvän tiedonkäsittelyn automatisoitumisessa.

Tietoinen prosessointi on ihmisen tiedonkäsittelyn pahin pullonkaula. Siinä missä aloittelija joutuu prosessoimaan ongelman (lähes) kaikkia puolia tietoisesti, asiantuntija voi säästää rajallisen tietoisen kapasiteettinsa ongelman ratkaisemisen kannalta tärkeimpiin asioihin.

Asiantuntijan osaaminen ei siis perustu parempaan muisti- tai tiedonkäsittelykapasiteettiin vaan siihen, että asiantuntija pystyy löytämään samalla kapasiteetilla monimutkaisiin ongelmiin selvästi toimivampia ratkaisuja.

Miten asiantuntijan osaaminen syntyy?

Asiantuntijan kyky havaita automaattisesti mielekkäitä kokonaisuuksia ja valita ongelmaan sopiva strategia pohjautuu asiantuntijan kehittyneempiin tietorakenteisiin. Aloittelijan päässä tieto on irrallista ja hajanaista. Kokeneen asiantuntijan tieto puolestaan on hyvin organisoitunutta ja kytkeytynyttä.

Tämä organisoituminen syntyy vain monipuolisen ja riittävän syvällisen kokemuksen kautta. Jokainen onnistuneesti (tai yhtä hyvin epäonnistuneesti) ratkaistu asiakkaan ongelma tai läpivedetty projekti tuottaa hitusen tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Mitä enemmän tilanteita ja ongelmia joutuu ratkomaan, sitä paremmin alkaa havaita, mikä on säännönmukaista ja toistuvaa ja mikä taas kyseiselle tapaukselle uniikkia. Vähitellen, kokemuksen kertyessä, tämä säännönmukaisuuksien ja toistuvuuksien havaitseminen alkaa muokata asiantuntijan tietorakenteita ja prosessointia tavalla, joka tekee asiantuntijasta asiantuntijan.

Miksi hiljaista tietoa on niin vaikea siirtää?

Asiantuntemuksen ydintä ei voi siirtää suoraan opettamalla tai kertomalla. Koska se perustuu sisäisiin tietorakenteisiin ja pitkälle automatisoituneeseen prosessointiin, sitä ei yksinkertaisesti osaa selittää:

Mistäkö tiesin, että juuri tämä asia oli tässä tapauksessa oleellinen? Minä vain tiesin.

Entä voisiko asiantuntemusta siirtää selvittämällä, millaisia asiantuntijan paremmat tietorakenteet ovat? Jos ne saisi kuvattua, ehkä ne voisi opettaa aloittelijoille suoraan — sen sijaan, että aloittelijoille opetetaan hajanaista tietoa ja sekalaisia teorioita?

Kokeneen asiantuntijan tietorakenteet eivät kuitenkaan ole sellaisia, että ne olisi mahdollista kuvata eksplisiittisesti, esimerkiksi loogisina päätöksentekopuina. Jos ne olisivat, heikommatkin tekoälyratkaisut olisivat korvanneet ihmisasiantuntijat jo kauan sitten.

Asiantuntijan ratkomat ongelmat koskevat tyypillisesti asioita, jotka ovat monimutkaisia, ristiriitaisia ja ehkä kompleksisiakin. (Jos jokin asia on yksinkertainen ja selkeä, ko. aiheen asiantuntijoita ei yleensä tarvita.) Kyky muodostaa järkevä johtopäätös monimutkaisessa asiassa ristiriitaisen tai puutteellisen tiedon varassa ei ole pelkistettävissä joko-tai-lausekkeisiin tai eksplisiittisiin kuvauksiin. Se on pikemminkin jonkinlaista sumeaa logiikkaa.

Jokainen asiantuntijaksi kasvava joutuukin kehittämään omat tietorakenteensa ja sitä kautta oman asiantuntijan prosessointikykynsä itse. Juuri siksi asiantuntijoiden osaamista on niin vaikea siirtää.


Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista:

PS. Nyt kun olet täällä... Liity postituslistalleni, niin saat uusimmat kirjoitukset ja muuta hyödyllistä tietoa suoraan sähköpostiisi kerran kuussa.

 

Loading