Autan sinua saamaan organisaatiosi tai tiimisi asiantuntijoista enemmän irti.

Voiko asiantuntijan intuitioon luottaa — testaa kahden kysymyksen avulla

Kokenut asiantuntija hahmottaa oman asiantuntemusalueensa ongelmia nopeasti. Hän uskoo tietävänsä, missä vika piilee tai tuleeko ehdotettu ratkaisu toimimaan. Hän ei kuitenkaan osaa aina yhtä nopeasti perustella, miksi tai mistä hän asian tietää.

Kannattaako asiantuntijan intuitioon siis luottaa, vai pitäisikö asiaa kaivella perusteellisemmin? Seuraavassa kaksi kysymystä, joiden avulla asiaa voi testata.

1. Onko asiantuntijalla runsaasti kokemusta vastaavista tilanteista?

Asiantuntijan intuitio on pohjimmiltaan automatisoitunutta tiedonkäsittelyä: se perustuu mielekkäiden kokonaisuuksien ja syy-yhteyksien automaattiseen havaitsemiseen. Tämä automaattinen prosessointi syntyy kokemuksen kautta. Asiantuntijan intuition osuvuus riippuukin siitä, kuinka paljon asiantuntijalla on kokemusta kyseessä olevasta asiasta.

Oleellista ei kuitenkaan ole vain kokemuksen määrä vaan myös käsillä olevan ongelman ja kokemuksen vastaavuus.

Pitkäkään kokemus aihepiiristä ei auta, jos tilanne on oleellisesti erilainen tai uusi. Insinööri on ehkä suunnitellut useita vastaavanlaisia rakenteita, mutta nyt rakenne on tulossa kohteeseen, jonka olosuhteet poikkeavat aiemmista. Neuvottelijalla on kenties kokemusta lukuisista hyvään tulokseen johtaneista neuvotteluista, mutta uusi neuvottelukumppani tulee erilaisesta taustasta kuin aiemmat.

Jos tilanteen erilaisuutta tai uutuutta ei tietoisesti tunnista, intuitio antaa asiantuntijalle helposti uudessakin tilanteessa automaattisen mutta (mahdollisesti) väärän vastauksen.

2. Onko kokemus hankittu olosuhteissa, joissa suoriutumisesta on saanut luotettavaa palautetta?

Kokemuksen merkitys vielä usein muistetaan, mutta samalla saatetaan unohtaa, että ilman palautemekanismia pitkäkään kokemus ei opeta.

Olivatko suunnitteluratkaisut käytössä toimivia? Mihin suuntaan liiketoiminta kehittyi tehtyjen toimenpiteiden seurauksena? Jos tätä ei tiedä, voi toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen — ja uskoa toimivansa asiantuntevasti.

Tilanteet ja alat eroavat sen suhteen, miten helposti luotettavaa palautetta on saatavilla.

Laajojen ja monimutkaisten, esimerkiksi liiketoimintaan tai turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen onnistumisesta on usein vaikea saada luotettavaa palautetta. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen”-tyyppisissä tilanteissa voi olla mahdotonta tietää, mikä on lopulta seurausta mistäkin.

Kokemuksesta oppiminen on haasteellista myös aloilla, joilla projektit ovat pitkiä ja palaute työn onnistumisesta tulee vasta vuosien (tai pahimmillaan vuosikymmenien) jälkeen. Pitkänkään linjan asiantuntijalle ei tällöin ehdi kertyä kovin paljon tietoa ratkaisujensa osuvuudesta.

Työn projektimaisuuskin voi rajoittaa palautteen saamista. Jos asiantuntija on mukana vain asian elinkaaren tietyssä vaiheessa, hän ei välttämättä kuule, mitä asialle myöhemmin tapahtui. Esimerkiksi suunnittelija ei useinkaan tiedä, miten hyvin suunnittelun kohde toimi operointivaiheessa. Tällaisessa tilanteessa palaute on olemassa, mutta sitä ei saa, jos ei itse osaa aktiivisesti kysellä (eikä aina helposti silloinkaan).

Yksintyöskentelijä ei saa palautetta kollegoiltaan

Moni asiantuntija työskentelee alansa ainoana asiantuntijana projektissa – tai koko firmassa. Jos lähimailla ei ole ketään, joka pystyisi haastamaan asiantuntijan ratkaisuja, asiantuntija voi tehdä vuosia keskinkertaista työtä sitä itse huomaamatta.

Ongelman kohdatakseen ei tarvitse olla edes alansa ainoa asiantuntija työyhteisössään. Riittää, että tekee työtä, jossa ei pääse näkemään kollegojensa työskentelyä. Järjestelmien operoijat, kunnossapitäjät tai kenttätöissä matkustavat tarkastajat eivät perehdytysvaiheen jälkeen välttämättä näe kollegojaan tositoimissa.

Työstä ja sen haasteista voidaan keskustella kahvihuoneissa, seminaareissa tai tiimipäivillä. Työstä keskusteleminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin työnteon seuraaminen — etenkään työssä, jonka ydin on lopulta jotain muuta kuin puhetta.

Jos kokeneiden ja asiantuntevien kollegojen palaute omasta työskentelystä jää työn yksinäisyyden takia saamatta, onkin erityisen tärkeää hankkia työstään luotettavaa palautetta muilla keinoin.

Vaikka intuitio on asiantuntijalle tärkeä työkalu, se voi johtaa harhaan

Asiantuntijan intuitioon ei voi automaattisesti luottaa. Intuition luotettavuutta on kuitenkin onneksi mahdollista arvioida.

Mitä enemmän asiantuntijalla on kokemusta aiheesta, mitä enemmän tapaus muistuttaa asiantuntijan aiemmin kohtaamia tapauksia ja mitä luotettavampaa palautetta työstä on ollut mahdollista saada, sitä paremmin asiantuntijan intuitioon voi luottaa.


Saattaisit olla kiinnostunut myös seuraavista:

PS. Nyt kun olet täällä... Liity postituslistalleni, niin saat uusimmat kirjoitukset ja muuta hyödyllistä tietoa suoraan sähköpostiisi kerran kuussa.

 

Loading