Mistä voi tietää, että on (mahdollisesti) tekemässä työelämässään väärän ratkaisun?

Oletko työelämässäsi käännekohdassa tai valintatilanteessa? Mietitkö, oletko tekemässä oikean ratkaisun — vai valitsemassa (taas kerran) väärin?

Mitään keinoa saada asiaan täydellistä varmuutta ei tietenkään ole. Työelämän valintojen onnistumiseen tai epäonnistumiseen liittyy aina asioita, joihin ei voi itse (ainakaan etukäteen) vaikuttaa, ja vielä enemmän asioita, joita ei voi täysin ennustaa. Siksi ratkaisut on pakko tehdä sillä tiedolla ja ymmärryksellä, joka niiden tekohetkellä on käytettävissä.

Toisinaan teemme kuitenkin työelämässämme ratkaisuja, jotka olisi voinut jo niiden tekohetkellä aavistaa vääriksi. Monet tällaisista ratkaisuista tuntuvat myös noudattavan yllättävän samanlaisia kaavoja. Alla niistä viisi.

1. Et huomaa pysähtyä miettimään, mitä itse haluat

Moni väärä valinta tehdään tilanteessa, jossa valinta on yleisen ihanteen tai ympäristösi odotusten mukainen. Sitä pidetään hyvänä valintana. Kaikki kannustavat sinua tekemään sen. Siksi et huomaa pysähtyä miettimään, haluatko sitä itse.

Moni meistä tulee ainakin jossain vaiheessa työuraansa (tyypillisesti alussa) ohjautuneeksi ulkoa käsin eli tehneeksi valintoja, joita muutkin tekevät, ja tarttuneeksi tilaisuuksiin, joita muut pitävät meille sopivina. Tälläkin tavalla voi päätyä itselleen sopivaan ja mieluisaan työhön, jos sattuu aidosti haluamaan sitä, mitä muutkin haluavat tai mitä ympäristömme meiltä odottaa.

Silloin kun oikeasti haluaisimme jotain muuta, tämä on kuitenkin eräs klassinen reitti väärään työhön. Jos koet päätyneesi yleisten odotusten tai muiden ihmisten ohjailemana itsellesi väärään työelämään, muista tämän valinnan kohdalla miettiä korostetusti, mitä itse työelämältäsi haluat. (Vinkkejä sekä omien juttujesi löytämiseen että toisin toimisen rohkeuteen löydät tämän blogin muista kirjotuksista.)

2. Joudut perustelemaan itsellesi, että ratkaisu on ”järkevä”

Saatat olla tekemässä väärän valinnan myös silloin, jos joudut jatkuvasti perustelemaan itsellesi, että valinta on ”järkevä”, ”kannattava”, tai jotakin muuta vastaavaa.

On tietysti fiksua pohtia omia valintojaan eri näkökulmista. Tämä voi tarkoittaa myös perustelujen etsimistä. Myös ”kannattavat” ja ”järkevät” valinnat voivat olla oikeita valintoja, mutta silloin kun ne ovat sitä aidosti, asiaa ei yleensä joudu jatkuvasti toistelemaan itselleen. Yletön perustelemisen tarve voikin kieliä siitä, että valinta, jota olet tekemässä, ei tunnu hyvältä.

Jos siis huomaat, että joudut puolityrkyttäen myymään omaa ratkaisuasi itsellesi, jotain on luultavasti pielessä.

3. Ratkaisu on lyhyellä tähtäimellä helpoin vaihtoehto

Moni väärä valinta tehdään siksi, että se on lyhyellä tähtäimellä helpoin vaihtoehto. Tällaiset lyhyen tähtäimen helpot ratkaisut vetävät meitä usein vastustamattomasti puoleensa silloinkin, kun sisimmässämme jo tiedämme, että ne eivät oikeasti ratkaise mitään ja että kulman takana odottaa vain nippu uusia ongelmia (tai se sama vanha ongelma!).

Pitkällä tähtäimellä viisaiden valintojen tekeminen ei ole aina helppoa. Se voi vaatia epämukavuuden sietämistä, riskien ottamista ja vaivannäköä. Se on kuitenkin ainoa reitti omannäköiseen ja omien arvojen mukaiseen (työ)elämään.

Jos koet, ettei sinulla ole juuri nyt voimia muuhun kuin helppoihin ratkaisuihin, voit edetä työelämässäsi itsellesi oikeampaan suuntaan pienin askelin. (Se on monesti muutenkin fiksua.) Täysin väärään suuntaan vievät lyhyen tähtäimen helpot houkutukset kannattaa kuitenkin yleensä jättää väliin.

4. Yksittäisen puolen houkutus saa sinut ohittamaan jotakin tärkeää

Saatat olla tekemässä väärän valinnan myös silloin, kun jokin valinnan yksittäinen puoli houkuttaa sinua niin paljon, että se saa sinut ohittamaan jotakin itsellesi tärkeää. Esimerkiksi tähän tapaan:

”Olen kyllä kuullut, että siellä on huono ilmapiiri, ja niitä ihmisiä tavatessakin tuli outo olo, mutta olen aina halunnut X, joten olisi varmaan tyhmää jättää tilaisuus käyttämättä”

”Olen kyllä aina vihannut sitä hommaa, mutta ainakin pääsisin tästä nykyisestä pois.”

Jokaisessa valinnassa on tietysti hyvät ja huonot puolensa, eikä täydellisesti jokaista toivetta täyttävää ratkaisua ole yleensä olemassakaan. Hyvät puolet kuitenkaan harvoin kompensoivat huonoja puolia silloin, kun nuo huonot puolet ovat todella huonoja tai koskevat jotakin sinulle hyvin tärkeää asiaa.

Selvien varoitusmerkkien ohittaminen jonkin yksittäisen puolen houkutellessa johtaakin usein valintaan, joka paljastuu nopeasti vääräksi.  

5. Ratkaisun toimivuus edellyttää, että muutut toiseksi ihmiseksi (jollakin epärealistisella tavalla)

Vääräksi paljastuvat usein myös ratkaisut, joiden toimivuus edellyttäisi sinun muuttuvan toisenlaiseksi ihmiseksi:

”Tämä on aivan toimiva ratkaisu, kunhan vain muutan asennettani / en enää stressaa näitä asioita / lakkaan olemasta [jokin asia josta et itsessäsi pidä]”.

Sinulle oikea ja viisaskin ratkaisu voi tietysti vaatia oppimista, kehittymistä ja epämukavuuden sietämistä. Tässäkin on kuitenkin rajansa. Siksi ratkaisu, jonka onnistuminen vaatii sinua muuttumaan superihmiseksi (esimerkiksi sellaiseksi, joka ei enää stressaa) — tai ylipäätään aivan toisenlaiseksi ihmiseksi tavalla tai aikataulussa, joka on epärealistinen — on todennäköisesti väärä.

Lopuksi

Vääriä ratkaisuja ei kannata loputtomasti pelätä. Väärien ratkaisujen tekeminen kuuluu elämään, eikä niiden tekemiseltä voi kukaan täysin välttyä (varsinkaan muutosta tehdessään).

Toisinaan päädymme kuitenkin tekemään samoja vääriä ratkaisuja aina vain uudelleen. Onneksi niistä voi oppia. Mieti siksi hetki seuraavia kysymyksiä:

Millaisia jälkeenpäin vääräksi osoittautuneita ratkaisuja olet omassa työelämässäsi tehnyt, ja mistä merkeistä ne olisi ehkä voinut huomata vääriksi jo niiden tekohetkellä? 

Mitä merkkejä sinun on jatkossa hyvä tarkkailla, jotta välttyisit (mahdollisesti) tekemästä samoja virheitä uudelleen?

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä: